Aamulla ikkunasta tervehti luminen maisema. Kaunishan se on, mutta näin huhtikuun alussa näky on väkisinkin lannistava. "Uusi lumi on vanhan surma" -mantraa jo kuukauden päivät hoettuani päätin vaihtaa taktiikkaa ja pakottaa kevään tulemaan suggestion voimalla.
Joka vuosi haaveilen kukoistavasta parvekepuutarhasta, jossa tomaatteja saa korjata enemmän kuin niitä ehtii syödä, ja jonka salaatit, yrtit ja ananaskirsikatkin päätyvät ruokapöytään. Aiempina vuosina olen viljellyt parvekepuutarhaani vaihtelevalla menestyksella. Salaattia on korjattu leivän päälle ja yrttejä on joskus saatu pakastettavaksi ja kuivattavaksi asti. Ananaskirsikat puolestaan ovat molemmilla yrityskerroilla keränneet sievän kirvasaaliin varsiinsa. Amppelimansikan kitukasvuisia antimia ei ole voinut syödä irvistämättä.
|
Näinkin vakuuttavaa jälkeä sain aikaan kaksi vuotta sitten. |
Lunta tai ei, huhtikuussa on kevät ja silloin pitää kylvää. Päätin, että vielä tänä vuonna idätän kasvit siemenistä asti. Kaivoin komeron alahyllyltä idätyslaatikon, säkillisen multaa ja sekalaisen valikoiman siemeniä. Siemenistöstä löytyi erilaisia salaatteja, korianteria, chilipaprikaa ja retiisejä. Suurpiirteyksissäni en jaksanut välittää kylvöväleistä tai multakerroksen paksuudesta, vaan ripottelin siemeniä lokeroihin fiilispohjalta niin ettei kaappiin jäisi enää yhtään jämäsiementä lojumaan. Viis veisasin myös siitä, että joidenkin siementen parasta ennen -päiväys oli ohitettu jo pari vuotta sitten. Tällä lähtöasetelmalla ei voi omavaraistaloudelta välttyä! Jos menestys ei ole huikea, luovutan idätyslaatikon jollekulle vihreäpeukaloiselle ja vaihdan jatkossa euroni puutarhaliikkeiden valmiiksikasvatettuihin taimiin.
Aion täydentää valikoimaa muutamalla tomaatintaimella ja joillakin yrteillä, mutta ne tulkoot valmiina kaupan hyllyltä sitten kun talvi ihan oikeasti on ohi. Pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti